Lapinporokoiran rotuesittely kasvattajan silmin

Lapinporokoira on pieni Suuri koira. Se on pohjolaan ja Suomen haastaviin ilmasto-oloihin kasvatettu ja täydellisesti suomalaiseen luontoon ja maisemaan ja sopeutuva paimenpystykorva. Ulkonäöltään porokoira on pelkistetyn kaunis, aito ja alkukantainen. Sen säänkestävä sopivan pitkä ja tuuhea turkki eri värimuunnoksineen on tarkoituksen mukainen, se on lämmin ja tuuhea, likaa hylkivä ja helppohoitoinen. Porokoiran valpas ilme ja viisas katse ilmentävät sen sisintä olemusta. Sen sulavat liikkeet ja ravaajan rakenne ovat omimmillaan luonnossa liikuttaessa. Kuinka kauniisti ja ketterästi se kulkeekaan ympäristöönsä sulautuen, silti yhteyttä isäntään pitäen.

Luonteeltaan se on rauhallinen tarkkailija, harkitsevan hillitty, mutta täynnä räjähtävää toimintatarmoa tilanteen vaatiessa. Se on myös sitkeä puurtaja ja taitava nenän käyttäjä työskennellessään. Voimakas sitoutuminen omistajaan ja omaan elinpiiriin, perheeseen ja laumaan ovat porokoiran keskeisiä luonteen ominaisuuksia, kuten paimenkoiran luontoon kuuluukin. Se on reviiritietoinen ja se paimentaa ja vahtii alueellaan ja ilmoittaa tulijat haukullaan. Sen ominaisuuksiin kuuluu myös vaihteleva määrä saalisviettiä, jota riistavietiksikin kutsutaan. Tämä ominaisuus ilmenee vaihdellen myyrien kaivelusta, oravien ja lintujen haukkumisesta kiinnostukseen muusta metsän pienriistasta ja poron lisäksi myös muista metsän sorkkaeläimistä. Koulutuksella koiran luontaiset taipumukset voidaan ohjata toivottuihin tehtäviin ja toimintoihin. Viettitoimintojen voimakkuus vaihtelee hyvinkin paljon eri yksilöillä.

Lapinporokoira edustaa palveluskoiraroduistamme tyypillisesti melko pehmeää luonnetta, ja onkin parhaiten koulutettavissa positiivisella vahvistamisella. Perusopetus kannattaakin aloittaa jo koiran ollessa vielä pentu. Ruokapalkka, kehuminen ja hillitty leikkiminen lienevät parhaita motivointikeinoja, sillä porokoirat ovat yleensä varsin persoja ruualle. Porokoiran koulutus edellyttää omistajaltaan lempeyttä, johdonmukaisuutta, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Suhteen on pysyttävä kaiken aikaa positiivisena ja luottamuksellisena. Toistoja kannattaa tehdä pienissä jaksoissa mieluiten usein ja rauhallisissa olosuhteissa, kunnes asia on opittu. Pitkäkestoiset koulutussessiot harvakseltaan uuvuttavat koiran ja mikäli se ei ymmärrä opittavaa asiaa, sen motivaatio ja innostus oppimiseen laskee.

Lapinporokoira on tyypillisimmillään perusterve ja pitkäikäinen, keskimääräinen eliniän ennuste lienee 13 vuoden kieppeillä, jopa 17 ikävuoden saavuttaneita yksilöitäkin löytyy. Pitkän terveen elämän saavuttaminen edellyttää omistajalta tiettyjen perusasioiden ylläpitoa kuten esim. laadukkaan ja soveltuvan ravinnonsaannin turvaamisesta, hyvästä yleishygieniasta, turkin hoidosta ja riittävästä liikunnasta huolehtimista, säännöllistä perusterveydenhuoltoa (matolääkitykset, rokotukset, kynnenleikkuut, yleiskunnon tarkkailu, nopea reagointi hoitoa vaativiin tapauksiin kuten haavahoidot, tulehdukset, hammas-, silmä- tai korvaoireet tai mikä tahansa tavanomaisuudesta poikkeava oire). Myös koiran henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen eri ikäkausina on tärkeä elämänlaatua ylläpitävä tekijä ja se vaikuttaa myönteisesti myös omistajaperheen hyvinvointiin ja onnellisuuteen.

Lapinporokoirilla esiintyy joitakin perinnöllisiä sairauksia, joita pyritään vastustamaan huolellisilla jalostusvalinnoilla ja terveiden yksilöiden jalostuskäytöllä. Näitä perinnöllisiä sairauksia ovat mm. silmäsairaudet kuten kaihi (HC)ja verkkokalvon rappeuma(PRA). Luuston eriasteiset dysplasiat. Jotkin autoimmuunisairaudet, kilpirauhasen vajaatoiminta ja epilepsia. Sairauksista ajantasaista tietoa on saatavilla Lappalaiskoirat ry:n sivuilta.

Karhukallion Biccu Beikon oma sivu Karhukallion kennelin sivuilla.

Lapinporokoira soveltuu luonnossa ulkoilevalle, parhaiten omakotitaloon / maatilalle / lammas- ja hevostilalle/ porotilalle missä on riittävän suuri oma piha-alue, tällöin se yleensä myös pysyy hyvin piha-alueella vapaanakin. Lapinporokoira on rotumääritelmänkin mukaan työssään herkkähaukkuinen, mikä kannattaa huomioida porokoiran hankintaa harkittaessa. Asuttaessa kerros- tai rivitalossa sen hienot työkoiran ominaisuudet saattavat muodostua ongelmaksi naapureiden keskuudessa.

Parhaimmillaan lapinporokoira on uskomattoman monipuolinen koko perheen työ-, harrastus- ja seurakoira sekä rakastettu perheenjäsen. Se sopeutuu tehtäviinsä perheen tarpeiden mukaisesti lempeällä ja johdonmukaisella koulutuksella. Yhdessä tekemällä, kiitoksilla ja kehuilla, sekä hyvällä ruualla siitä saa viisaan ja uskollisen ihmisen parhaan ystävän.

Poropaimenen lisäksi porokoirasta voi kouluttaa paimentajan myös muille kotieläimille kuten esim. lampaille. Rodulla on myös oikeudet osallistua palveluskoirien koetoimintaan. Näyttelytoiminta, toko ja agility ovat erittäin suosittuja lajeja porokoiraharrastajille. Vahingoittuneen riistaeläimen jäljestys ja pienriistan metsästys onnistuu vahvaviettisimpien yksilöiden kanssa. Porokoiria on käytetty myös pelastustehtävissä kuten kadonneiden henkilöiden etsinnöissä ja rauniokoiratoiminnassa. Jopa sokeainkoirana on porokoiraa käytetty. Ihan toimiva vaihtoehto on myös harrastaa oman porokoiran kanssa reipasta lenkkeilyä ja ulkoilua joko perheen, ystävien ja ystäväkoirien kanssa tai ihan vaan koiran kanssa kahden. 

Mörrin eli Tuulenkuun Cuunpimennyksen luonnetestivideo löytyy Lappalaiskoiragalleriasta.